I Choose Youn pennusta kiinnostuneelle LUETHAN TÄMÄN

Mikäli Kennel - I Choose you:n pentu kiinnostaa sinua luethan seuraavan tekstin ennen yhteydenottoasi.

Olethan ottanut selvää millainen rotu Welsh Corgi Cardigan on ja mihin käyttötarkoitukseen tämä rotu on tarkoitettu?

Rotumääritelmässä kuvataan cardigania valppaaksi, aktiiviseksi ja älykkääksi koiraksi. Pitkästä olemuksestaan ja matalaraajaisuudesta huolimatta kyseessä on voimakas sitkeä ja kestävä koira.  

Tätä cardigan todella on. Welsh corgi cardiganin alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut ajaa karjaa toreille ja turuille. Sen tehtävänä oli paimentaa päivät ja vartioida yöt. Tämä rankka elämä vaati luonnetta ja sisua, notkeaa kroppaa ja tarkkaavaisuutta. 

Nykypäivänä cardiganin ei tarvitse toimia joka päivä tälläisessä työtehtävässä, mutta nämä jalostetut ominaisuudet rodussa ovat säilyneet tähän päivään asti. 

Cardigan onkin monipuolinen, aktiivinen ja nopea oppimaan!

Cardigan on myös liikunnallinen rotu ja se kaipaa tekemistä. He ovat syystäkin roturyhmässä FCI1 lammas- ja karjakoirat. Cardi on tekemistä ja työtä kaipaava rotu ei siis pelkkä sohvaperuna. Cardigania käytetäänkin moneen harrastamiseen kuten rally-toko, toko, agility, nose ym. Tästä rodusta on oikeastaan lajiin kuin lajiin harrastuskaveri. Kotikoiranakin cardigan on erittäin pätevä kaveri, mutta hänelle pitää tarjota aktiviteettiä ja liikuntaa sekä ennen kaikkea töitä. Koiralle lajityypillistä käyttäytymistä ja aivojumppaa voi tarjota ilman, että harrastaa mitään lajia aktiivisesti (ja tämä onkin suotavaa kaikille koirille rodusta riippumatta). 

Cardigan on ehdottomasti koulutettava rotu. Aikuisella cardilla on tahdonvoimaa sekä fyysistä voimaa. Aikuisen cardin paino on n.15-20kg riippuen sukupuolesta. Pieni cardi pentu on kerrassan valloittava nallekarhu, mutta tästä kasvaa ison luonteen omaava, vahva ja sitkeä koira. Luonne on jopa fyysistä kokoa suurempi ja tätä cardi alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan onkin tarvinnut saadakseen karjan liikkeelle. Pienille cardi pennuille onkin luonnollista käyttää hampaitaan ja heitä kiinnostavat liikkuvat kohteet. 

Karvaa cardista lähtee ja kaksinkertainen karvapeite vaihtuu n. 2 krt vuodessa. Nartuilla myös juoksut vaikuttavat karvanlähtöön.

KOIRAN PERUSTARPEISTA & KOULUTTAMISESTA:

Joten mikäli haluat I Choose You:n pennun sinun on tiedettävä tiettyjä asioita koiran kouluttamisesta ja koiran lajityypillisistä perustarpeista. Haluan jokaisen pentuni ottajan olevan sitoutunut eettiseen, positiiviseen, koiran tarpeet ymmärtävään koulutustapaan eikä vanhanaikaisiin uskomuksiin. 

Tästä syystä olethan tutustunut kirjaan: 

Millaista on olla koira? 

Kirjoittaja: Helena Telkänranta (biologi ja eläinten käyttäytymisutkija)

Toivon jokaisen pentuni ottajan lukevan tämän kirjan ennen pennun tuloa kotiin, oli koira tulossa sitten mihin käyttötarkoitukseen tahansa. Tätä kirjaa käytetään myös pohjana Suomen eläintenkouluttajille.

Tämä löytyy myös ääni kirjana myös mm. bookbeat, Storytel, Nextory ja jos et ole käyttänyt palvelua aiemmin saat 30pv kuunnella ilmaiseksi.

Todella iso suositus kaikille koiran ottamista harkitseville rodusta riippumatta!

Lajityypillisiä perustarpeita:

Lajityypillisillä käyttäytymistarpeilla tarkoitetaan kaikkia niitä käytöksiä, joita eläin tekisi luonnossa voidakseen hyvin, selviytyäkseen ja kehittyäkseen normaalisti. Koirien jalostaminen ei ole juurikaan vaikuttanut lajin käyttäytymistarpeisiin eli ne ovat olemassa jokaisella koiralla rodusta, käyttötarkoituksesta sekä ulkonäöstä riippumatta.

Koiran lajityypillisiä käyttäytymistarpeita ovat mm. Ruuan etsiminen ja löytäminen, pureskelu, repiminen, tutkiminen ja haistelu, kaivaminen, emohoiva, sosiaalinen kanssakäyminen, leikkiminen ja lepo. Koiran rotu tai koko vaikuttaa käyttäytymistarpeisiin vain vähän.

Koiralle tulisi tarjota päivittäin vaihdellen virikkeitä ja mahdollistaa näin lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttaminen. Virikkeet lisäävät koiran elämään iloa ja mielihyvää. Virikkeistäminen on asia, jota koira tekee itsekseen ja mielellään, ihmisen rooli on vain tarjota virike ja seurailla sivusta. Virikkeistäminen laskee koiran stressitasoja, nopeuttaa palautumista ja ehkäisee tarpeiden patoutumisesta

Ruokavirikkeet: ruuan etsiminen erilaisista piiloista, kuten nuuskumatto, kongi, nuolumatto, pahvipiilot, pyyherullat… Koiran hyvinvoinnin kannalta ruokakuppiruokinnasta olisi hyvä luopua lähes kokonaan ja tarjota koiralle sen päivittäiset ruuat virikkeistämisen kautta.

Repiminen: joillain koirilla on suuri tarve repiä asioita. Mahdollistamalla luvallisen repimisen vähennät riskiä luvattomalle repimiselle. Revittävää voi olla esimerkiksi ruokaa sisältävät asiat, kuten pahvipiilot tai pyyherullat, tai kuminen reikäpallo täytettynä jollain ulos revittävällä.

Tutkiminen: suunnatkaa ihan uudelle lenkkireitille tai vaikka koirametsään!

Haistelu: rauhallinen kävely pitkässä hihnassa paikassa jossa on mielenkiintoisia hajuja, ruokan etsiminen pihalta nurmikolta.

Kaivaminen: jotkut koirat kaivavat enemmän ja jotkut vähemmän. Innosta koiraasi kaivamaan jossakin sallitussa paikassa, mikäli se pitää kaivamisesta.

Sosiaalinen kanssakäyminen: yhdessä köllöttely sohvalla tai sopivan koirakaverin kanssa leikkiminen. Havainnoi koirien välistä leikkiä; hyvä leikki on vastavuoroista, eli osat vaihtuvat. Mikäli vain toista jahdataan, ei leikki ole vastavuoroista ja näin ollen se ei lisää koiran hyvinvointia!

Koiran tunteet:

Lempeästä ja itsevarmasta huoltajasta muodostuu koiralle erittäin tärkeä. Koirat kiintyvän meihin ihmisiin yhtä lailla kuin lapset vanhempiinsa. Koiran aivot vastaa n. 4kk ikäistä sudenpentua ja koirat jäävätkin tästä syystä ikuisiksi pennuiksi aivoiltaan. Pennun tasolle jääminen on yksi asia mikä tekee koirasta koulutettavan sekä sen, että koirat haluavat olla hoivattavana. Tähän pentumaisuuteen perustuu koiran leikkisyys joka säilyy koiralla koko sen eliniän ajan.

Mikäli koiran huoltaja käyttää perheväkivaltaa, eli käyttää kipua, uhkaa, pakottamista tai pelkoa koulutusmetodeina, ei tällaista syvää kiintymystä pääse muodostumaan. Tätä koiran kiintymystä on tutkittu muun muassa magneettikuvaamalla koiran aivoja. 

Positiivisella vs. rankaisemalla koulutetut koirat huomaa usein myös luokse tulossa: positiivisella koulutettu juoksee ilolla omistajalleen, rankaisemalla koulutettu pelokkaan oloisena. Myöskään susi- ja koiralaumassa johtajuus ei synny väkivallasta, vaan luottamuksellisesta kunnioittamisesta ja ystävällisistä, itsevarmoista eleistä. Koirat seuraavat tarkoin ihmisten eleitä ja ilmeitä ja jopa haistavat meidän tunnetilamme. 

Koirat eivät kykene tuntemaan sellaisia tunteita, joihin tarvittaisiin kykyä ajatella jonkun toisen ajatuksia. 

Koira ei kykene kokemaan näitä: syyllisyyden tunne, mielenosoitus, häpeä, kostaminen tai tunne, että mitähän tuo toinen minusta ajattelee.

Kun mietitään asiaa tieteellisesti tutkittujen faktojen pohjalta, eli mihin koira kognitiivisilta taidoiltaan kykenee, tämä ei ole mahdollista. Jotta koirat pystyisivät tällaisiin rationaalisten ajatusten ja tunteiden monimutkaisiin yhdistelmiin kuten ihmiset, niillä tulisi olla samanlainen aivorakenne, jossa on poimuttunut myöhäisaivokuori, mutta tätä koirilla ei ole.

Esimerkiksi jos ihminen on ärtynyt, koira on hyvä havaitsemaan sen. Koiralle tulee huolestunut olo ja se yrittää rauhoitella ihmisen aggressiivisuutta esimerkiksi heiluttamalla häntää tai vetämällä korvat taaksepäin. Tästä syystä ihminen helposti luulee koiran lepyttelyä osoituksena siitä, että koira kokee syyllisyyttä esimerkiksi tuhottuaan jotain vaikka todellisuudessa se pyrkii rauhoittamaan tilanteessa ihmistä sekä itseään.

KOIRAN ELEKIELI

RAUHOITTAVAT SIGNAALIT

Koirat käyttävät rauhoittavia signaaleja ehkäistäkseen ristiriitatilanteita. Näillä signaaleilla koirat pyrkivät viestimään muille epämiellyttävästä tilanteesta.

 ESIMERKKEJÄ KOIRIEN RAUHOITTAVISTA SIGNAALEISTA:

- haukottelu 

- kuonon lipaisu

- pään poispäin kääntäminen

- jähmettyminen

- hitaasti liikkuminen

- haistelu

- leikkiinkutsu-asento

- liehittely

- tassun nostaminen

- korvaava toiminta

- merkkaaminen

- hymyileminen

PELKOKÄYTTÄYTYMINEN

Jännittyneisyys kertoo varhaisesta pelon asteesta. Jännityksen voi tunnistaa esimerkiksi jännittyneestä kehon asennosta. Jos koira kokee, että rauhoittavilla signaaleilla ei ole vaikutusta, se alkaa käyttämään uhkaavuutta lisääviä signaaleja. Niiden tavoitteena on saada pelkoa aiheuttava tilanne loppumaan.

 AGGRESSION PORTAAT

Aggression portailla kuvataan epämukavuuden ja pelon astetta. Se kuinka korkean portaan eleitä koira ilmentää, kertoo pelon tai ahdistuksen voimakkuudesta. Koira käyttää ensisijaisesti pieniä eleitä kertoessaan epämukavasta ja jännittävästä tilanteesta. Yksilö ei välttämättä ilmennä kaikkia portaiden eleitä vaihe vaiheelta, vaan on todennäköisesti oppinut, minkälaisilla eleillä on ollut aiemmin vaikutusta. Jos ihminen ei tunnista tai huomaa alkuportaiden eleitä, alkaa koira todennäköisesti käyttämään ylempien portaiden eleitä, kuten murisemista. Mikäli ihminen ei reagoi vieläkään tai pahimmassa tapauksessa kieltää koiraa murisemasta (MURINA ON KOIRAN TAPA KOMMUNIKOIDA JA KERTOA TUNTEESTAAN. SE EI OLE RUMAA EIKÄ VÄÄRIN!), voi koira käyttää aggressio portaiden viimeisiä keinoja. Koiralle näykkäisy ja purenta ovat viimeisiä keinoja päästä pois tukalasta tilanteesta.  Jos koiran pienempiin eleisiin ei ikinä reagoida (kuten pään poispäin kääntämiseen tai kuonon lipaisuun) tai koiraa kuritetaan murisemisesta (rankaiseminen murinasta voi aiheuttaa sen, että koira ei enää varoita murinalla ennen purentaa), voi koira pelottavassa tai ahdistavassa tilanteessa purra ilman varoittamista.

STRESSI

Stressi on elimistön kiihtymystila, joka liittyy usein johonkin ärsykkeeseen. Stressin tarkoituksena on parantaa suorituskykyä hetkellisesti. Stressissä veren kortisolipitoisuus nousee. On olemassa lyhyttä eli akuuttia sekä pitkäkestoista eli kroonista stressiä. Akuutti stressi on lyhytaikaista eikä välttämättä uhkaa koiran hyvinvointia. Se jopa parantaa hetkellisesti suoriutumiskykyä. Krooninen stressi on pidempiaikaista, joka kestää päiviä, viikkoja tai jopa vuosia. Tällöin elimistössä on päällä hälytystila, joka ei pääse palautumaan. Stressi vaikuttaa oppimiskykyyn; sopivaasteinen stressi voi auttaa oppimisessa, korkea stressitaso taas vaikuttaa keskittymissekä oppimiskykyyn negatiivisesti.

KAIKKI VOI AIHEUTTAA STRESSIÄ?

- lajityypillistenkäyttäytymistarpeiden patoutuminen

- jännittävät tilanteet

- liian vähäinen 

- leporutiinien

 - puute

- kipu

AKUUTIN STRESSIN OIREITA:

- läähättäminen

- hilseilevä turkki

- passiivisuus

- hermostuneisuus yliaktiivisuus (nopea liikkuminen) kehon jännittyneisyys tai täriseminen

- hännän nopea liike

KROONISEN STRESSIN OIREITA:

- ruoansulatusongelmat

- ruokahalun heikkeneminen

- vastustuskyvyn aleneminen

- alttius erilaisille tulehduksille

- masentuneisuus

- stereotyyppinen käyttäytyminen

KIPUKÄYTTÄYTYMINEN

Kivun tunnistaminen on tärkeää, koska kipu vaikuttaa yksilön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin voimakkaasti ja aiheuttaa stressiä. Kipukäyttäytyminen poikkeaa koiran normaalista käyttäytymisestä eikä kipuun voi tottua. Yleensä akuutin kivun tunnistaminen on helpompaa, koska käyttäytymisen muutokset ovat selkeämpiä, kuten ontuminen, oksentelu tai ripulointi.

Usein ongelmallisen käyttäytymisen taustalla on kipua. Siksi se on hyvä poissulkea ensimmäisenä, koska kipeän eläimen kouluttaminen ei välttämättä edisty eikä se ole eettisesti oikein.

Krooninen kipu on hankala huomata, koska useat kipukäytökset ovat hyvin yleisiä eikä niihin kiinnitetä välttämättä huomiota. Kipu on voinut jatkua pitkään ja kipukäyttäytymisestä on tullut pitkällä aikavälillä yksilölle
"normaalia" käyttäytymistä.

HUOM! Kipukokemus on aina yksilöllinen eikä kukaan voi tietää, kuinka voimakkaana yksilö kokee kivun.

Kivun merkkejä:

- haluttomuus liikkua

- aggressiivinen käyttäytyminen

- haluttomuus pukea ulkoiluvälineitä

- erikoiset asennot vingahdus (esim. liikkuessa tai koskettaessa)

- ihon ja turkin laadun muutokset

- muutokset ruokahalussa

- itsensä nuoleminen tai jyrsiminen

- ontuminen

- ongelmallinen käyttäytyminen

- itsensä rapsuttaminen toistuvasti

- oppimisvaikeudet

- levon määrän muuttuminen

Kouluttaminen:

Hyvä koiran ohjaaja tiivistetysti:

• Luottamus ja motivoiva vanhemmuus

• Tekee hyviä aloitteita

• Leikkii – koirat säilyvät leikkisinä koko ikänsä

• Käyttää taitavasti erilaisia palkkioita

• Osaa ehkäistä ei-toivottuja käytöksiä eli suunnitella ja ennakoida tilanteita

• Itsevarmuutta – mitä enemmän oppii eläimen oppimiskyvystä ja elekielestä, sitä itsevarmemmaksi koiransa ohjaajaksi voi tulla